The alibi game is a fun game that easily tickles the nerves of laughter, in which students have to use past tenses and describe their actions almost without even noticing.
“What time did you come home yesterday? What movie did you go to see? Who paid for the tickets?…”
Challenge your students to answer quickly and accurately in the midst of a fun game!
Read the game instructions in advance and decide what kind of crime the students are accused of. They can be accused of stealing exam papers, robbing a bank or stealing a famous work of art etc. See Fake Newspaper Headlines from the materials.
Cover image: Canva
Activity contributed by: Cap Ulysse / Audrey Fresquet
Role play exercise
Learning objectives:
- Narration & Grammar orally
- Past tenses
- Free time & hobbies
Instructions for this exercise
Setup
Depending on the number of students in the class, assign:
- 4 to 6 suspects (note: this must be an even number)
- 2 judges
- 2 or investigators (one good cop and one bad cop)
Object
The suspects do not want to be found guilty, so they want to give as similar accounts of the events as possible. The investigators want to trick the suspects by asking them difficult and/or precise questions.
The judges cannot win. They are neutral and determine whether the suspects have given similar enough answers for them not to be found guilty.
Rules
Introduction : The teacher tells the class what crime the culprits committed last night. For example, they may be accused of stealing exam papers, or of robbing a bank or stealing a famous work of art in the country (see Fake Newspaper Headlines below).
The suspects all claim their innocence.
For 30 minutes, each suspect, paired with another, must fabricate a common alibi. They invent their story, giving as many details as possible (what did they do yesterday night : time of arrival and departure, description of the location and the moment, cost of the activity, people present, etc.).
Meanwhile, the investigators must come up with questions to trap them. Be careful! The questions must necessarily be directly related to the location and/or activity.
The judges prepare a grid or table to write down the statements, which they will use to convict the pair of suspects who are least convincing because their alibi is not solid.
Once the time is up, one suspect per each pair is asked to leave the classroom. Meanwhile, the investigators question the remaining suspects of the pairs, taking notes. Once all the questions have been asked, the suspects who left the room are allowed to return and the investigators ask them the same questions, comparing their answers with those given by the first suspects questioned.
All pairs of suspects are questioned individually and in turn.
During the interrogations, the suspects are not allowed to communicate with each other.
The judges take notes and, at the end, decide whether or not the versions of events given by each suspect are sufficiently similar for them not to be found guilty.
End of the game : the judges can determine who is guilty among the suspects, (i.e. decide which pair has given a less similar version of events and is therefore more than suspicious). The other learners suspected won the Alibi game !
Tips for the teacher : For added realism and fun, you can create your own fake newspaper front page with elements from your town or country.
Alibipeli
Alibi-peli on hauska ja helposti nauruhermoja kutkuttava peli, jossa opiskelijat kuin huomaamattaan joutuvat käyttämään menneen ajan aikamuotoja ja kuvailemaan tekemisiään.
“Mihin aikaan tulit eilen kotiin? Mitä elokuvaa kävit katsomassa? Kuka maksoi liput?…”
Haasta opiskelijasi vastaamaan nopeasti ja tarkasti hauskan pelin tiimellyksessä!
Tutustu peliohjeisiin etukäteen ja mieti, millaisesta rikoksesta opiskelijoita syytetään. Harjoituksessa on mallina valeuutinen Joulupukin kylän ryöstöstä, mutta lisää hauskuutta harjoitukseen saa helposti tuomalla rikoksen lähemmäs opiskelijoiden omaa kotia ja arkea.
Kansikuva: Canva
Harjoituksen tuottanut: Cap Ulysse / Audrey Fresquet
Roolipeliharjoitus
Oppimistavoitteet:
- Kertominen
- Kielioppia suullisesti
- Menneen ajan aikamuodot
Ohjeet harjoitukseen
Valmistelut
Jaa opiskelijoille seuraavat roolit:
- 4-6 epäiltyä (Huom. tämän täytyy olla parillinen luku)
- 2 tuomaria
- 2 kuulustelijaa (yksi hyvä ja yksi huono poliisi)
Halutessasi voit hyödyntää myös roolikortteja, jotka kukin pelaaja vuorollaan nostaa esim. hatusta.
Tavoitteet
Epäillyt eivät halua tulla tuomituiksi, joten he pyrkivät kertomaan edellisillan tapahtumista mahdollisimman samalla tavalla.
Kuulustelijat puolestaan haluavat saada epäillyt valheesta kiinni, joten he kysyvät vaikeita ja mahdollisimman tarkkoja kysymyksiä.
Tuomarit eivät voi voittaa. He ovat puolueettomia ja päättävät, ovatko epäillyt antaneet tarpeeksi yhteneviä lausuntoja, jotta heitä ei tuomittaisi.
Säännöt
Alustus: Opettaja kertoo, millaisen rikoksen syylliset tekivät eilen illalla. Heitä voidaan syyttää esim. koepapereiden varastamisesta, taidevarkaudesta tai vaikkapa harjoitukseen liittyvän uutislehden mukaisesta Joulupukin kylän ryöstöstä.
Kaikki epäillyt vannovat olevansa syyttömiä.
Opiskelijoille annetaan 30 minuuttia valmistautumisaikaa. Tänä aikana epäillyt kehittelevät parinsa kanssa yhtenevät alibit: mitä he tekivät, milloin, kenen kanssa jne. – mitä enemmän yksityiskohtia he keksivät, sitä paremmin he pelissä pärjäävät!
Kuulustelijat käyttävät ajan miettiäkseen erilaisia kysymyksiä, joiden avulla alibeihin voidaan saada särö.
Tuomarit valmistelevat taulukon tai vastaavan, johon he voivat kirjata epäiltyjen lausuntojen avainkohtia. Taulukon avulla heidän on tarkoitus löytää kohdat, joissa alibit poikkeavat toisistaan tai eivät ole luotettavia.
Kun aika on kulunut, jokaisesta epäilyparista toinen poistuu luokasta. Kuulustelijat kuulustelevat luokkaan jääneitä ja tekevät muistiinpanoja kuulemastaan. Kun kaikki kysymykset on kysytty, luokan ulkopuolelle lähetetyt epäillyt voivat palata, ja kuulustelijat esittävät heille samat kysymykset.
Epäillyt kuulustellaan yksi kerrallaan vuorotellen.
Vinkki: Kun annat peliohjeita opiskelijoille, kannattaa kertoa myös erilaisia konkreettisia esimerkkejä/lauseita, jotka liittyvät alibiin tai kysymyksiin.
Epäillyt eivät saa kommunikoida toistensa kanssa kuulustelujen aikana.
Tuomarit tekevät omia muistiinpanojaan ja myös keskustelevat keskenään. Lopuksi he päättävät, ovatko epäiltyjen alibit riittävän johdonmukaisia ja samankaltaisia, jotta heidät voidaan todeta syyttömiksi.
Pelin loppu
Tuomarit päättävät, kuka epäillyistä on syyllinen. Pelin voittajia ovat kaikki ne, jotka todetaan syyttömiksi.
Vinkki:
Voit kehitellä esim. tekoälyä hyödyntämällä omat paikalliset valeuutisesi, joiden pohjalta peli pelataan.
Jeu de l’Alibi
L’enseignant.e fait semblant qu’un événement fâcheux s’est produit hier (par exemple, des copies d’examen ont été volées – cela peut être autre chose, une anecdote drôle et incroyable que vous imaginez dans votre ville ou votre pays).
Le jeu Alibi permet aux apprenant.es d’utiliser spontanément les temps du passé dans une atmosphère originale, souvent explosive et joyeuse, qui laisse place à l’imagination et à la dramatisation tout en utilisant un vocabulaire quotidien.
« À quelle heure es-tu rentré chez toi ? Quel film as-tu vu au cinéma ? Qui a payé les billets ? »…
Faites jouer vos apprenant.es à ce jeu pour qu’ils créent des réponses rapides tout en s’amusant !
Image de couverture: Canva
Activité proposée par: Cap Ulysse / Audrey Fresquet
Jeu de rôle
Objectifs d’apprentissage:
- Narration et grammaire à l’oral
- Temps du passé
- Vocabulaire du temps libre et des hobbies
Consignes pour cet exercice
Mise en place
En fonction du nombre d’apprenant.es dans la classe, attribuez :
- 4 à 6 suspect.es (remarque : il doit s’agir d’un nombre pair)
- 2 juges
- 2 enquêteur.rices (un bon flic et un mauvais flic)
Objectif
Les suspect.es ne veulent pas être reconnus coupables, ils souhaitent donc donner des versions des faits aussi similaires que possible.
Les enquêteur.rices veulent piéger les suspect.es en leur posant des questions difficiles et/ou précises.
Les juges ne peuvent pas gagner. Ils sont neutres et déterminent si les suspect.es ont donné des réponses suffisamment similaires pour ne pas être reconnu.es coupables.
Règles
Introduction : L’enseignant.e explique à la classe quel crime les coupables ont commis la nuit dernière. Par exemple, ils peuvent être accusés d’avoir volé des sujets d’examen, d’avoir braqué une banque ou d’avoir volé une œuvre d’art célèbre dans le pays (voir les faux titres de journaux ci-après).
Les suspect.es clament tous et toutes leur innocence.
Pendant 30 minutes, chaque suspect.e, associé.e à un.e autre, doit inventer un alibi commun. Ils.Elles inventent leur histoire en donnant autant de détails que possible (ce qu’ils.elles ont fait hier soir : heure d’arrivée et de départ, description du lieu et du moment, coût de l’activité, personnes présentes, etc.
Pendant ce temps, les enquêteur.rices doivent trouver des questions pour les piéger. Attention ! Les questions doivent nécessairement être directement liées au lieu et/ou à l’activité.
Les juges préparent un tableau pour noter les déclarations, qu’ils.elles utiliseront pour condamner les deux suspect.es les moins convaincant.es, car leur alibi n’est pas solide.
Une fois le temps écoulé, l’un.e des suspect.es est prié.e de quitter la salle de classe. Pendant ce temps, les enquêteur.rices interrogent l’autre suspect.e du duo, en prenant des notes. Une fois toutes les questions posées, le.la suspect.e qui avait quitté la salle est autorisé.e à revenir et les enquêteur.rices lui posent les mêmes questions, en comparant ses réponses avec celles données par le premier suspect interrogé.
Tous les duos de suspect.es sont interrogés individuellement et à tour de rôle.
Pendant les interrogatoires, les suspects.e ne sont pas autorisé.es à communiquer entre eux/elles.
Les juges prennent des notes et, à la fin, décident si les versions des faits données par chaque suspect.e sont suffisamment similaires pour qu’ils/elles ne soient pas reconnu.es coupables.*
Fin du jeu : les juges peuvent déterminer qui est coupable parmi les suspect.es (c’est-à-dire décider quelle personne a donné une version des faits moins similaire et est donc plus que suspecte). Les autres apprenant.es suspect.es ont gagné le jeu Alibi !
Conseils pour l’enseignant.e : pour plus de réalisme et de plaisir, vous pouvez créer votre propre fausse une de journal avec des éléments provenant de votre ville ou de votre pays
Alibi Spiel
Das Alibi-Spiel ermöglicht es den Lernenden, Vergangenheitsformen spontan in einer originellen, oft explosiven und fröhlichen Atmosphäre anzuwenden, die Raum für Fantasie und Dramatisierung lässt und gleichzeitig alltägliches Vokabular verwendet.
„Wann bist du nach Hause gekommen? Welchen Film hast du im Kino gesehen? Wer hat die Eintrittskarten bezahlt?“…
Lassen Sie Ihre Lernenden das Spiel spielen, um schnelle Antworten zu geben und dabei Spaß zu haben!
Titelbild: Canva
Beitrag von: Cap Ulysse / Audrey Fresquet
Rollenspiel Übung
Lernziele:
- Erzählung & Grammatik mündlich
- Vergangenheitsformen
- Freizeit & Hobbys
Anleitung der Übung
Vorbereitung
Je nach Anzahl der Schüler:innen in der Klasse werden folgende Rollen verteilt:
- 4 bis 6 Verdächtige (Hinweis: Es muss eine gerade Anzahl sein)
- 2 Richter:innen
- 2 Ermittler:innen (ein gute:r und ein böse:r Polizist:in)
Ziel
Die Verdächtigen wollen nicht für schuldig befunden werden und versuchen daher, möglichst ähnliche Aussagen zu den Ereignissen zu machen.
Die Ermittler:innen wollen die Verdächtigen austricksen, indem sie ihnen schwierige und/oder präzise Fragen stellen.
Die Richter:innen können nicht gewinnen. Sie sind neutral und entscheiden, ob die Verdächtigen ähnlich genug geantwortet haben, um nicht für schuldig befunden zu werden.
Regeln
Einführung: Die Lehrkraft erzählt der Klasse, welches Verbrechen die Täter:innen letzte Nacht begangen haben. Sie können beispielsweise beschuldigt werden, Prüfungsunterlagen gestohlen, eine Bank ausgeraubt oder ein berühmtes Kunstwerk des Landes gestohlen zu haben (siehe „Gefälschte Schlagzeilen” weiter unten).
Alle Verdächtigen beteuern ihre Unschuld.
30 Minuten lang muss jeder Verdächtige zusammen mit einem anderen Verdächtigen ein gemeinsames Alibi erfinden. Sie denken sich eine Geschichte aus und geben dabei so viele Details wie möglich an (was haben sie gestern Nacht getan: Ankunfts- und Abfahrtszeit, Beschreibung des Ortes und des Zeitpunkts, Kosten der Aktivität, anwesende Personen usw.).
In der Zwischenzeit müssen sich die Ermittler:innen Fragen ausdenken, um sie in die Falle zu locken. Achtung! Die Fragen müssen unbedingt in direktem Zusammenhang mit dem Ort und/oder der Aktivität stehen.
Die Richter:innen erstellen eine Tabelle, in die sie die Aussagen eintragen, anhand derer sie die beiden Verdächtigen verurteilen werden, die aufgrund ihrer nicht stichhaltigen Alibis am wenigsten überzeugend sind.
Sobald die Zeit abgelaufen ist, wird jeweils ein Verdächtiger pro Paar gebeten, den Raum zu verlassen. In der Zwischenzeit befragen die Ermittler:innen die verbleibenden Verdächtigen der Paare und machen sich Notizen. Sobald alle Fragen gestellt wurden, dürfen die Verdächtigen, die den Raum verlassen hatten, zurückkehren, und die Ermittler:innen stellen ihnen dieselben Fragen und vergleichen ihre Antworten mit denen der ersten befragten Verdächtigen.
Alle Verdächtigenpaare werden einzeln und nacheinander befragt.
Während der Verhöre dürfen die Verdächtigen nicht miteinander kommunizieren.
Die Richter:innen machen sich Notizen und entscheiden am Ende, ob die Darstellungen der Ereignisse durch die einzelnen Verdächtigen ausreichend ähnlich sind, um sie nicht für schuldig zu befinden.
Ende des Spiels
Die Richter:innen können entscheiden, wer unter den Verdächtigen schuldig ist (d. h. sie entscheiden, welches Paar eine weniger ähnliche Version der Ereignisse angegeben hat und daher mehr als verdächtig ist). Die anderen verdächtigten Lernenden haben das Alibi-Spiel gewonnen!
Tipps für die Lehrkraft: Für mehr Realismus und Spaß können Sie Ihre eigene gefälschte Zeitungs-Titelseite mit Elementen aus Ihrer Stadt oder Ihrem Land erstellen.
Las coartadas
El juego de las coartadas permite a los alumnos usar frases en pasado de forma espontánea en un entorno original, y a veces explosivo y divertido, en el que podrán usar su imaginación y su dramatismo usando vocabulario cotidiano.
¿A qué hora llegaste a casa? ¿Qué película viste en el cine? ¿Quién pagó las entradas?…
Haz que tus alumnos jueguen para que aprendan a ofrecer respuestas rápidas a la vez que se divierten.
Imagen de portada: Canva
Actividad aportada por: Cap Ulysse / Audrey Fresquet
Juego de rol
Objetivos de aprendizaje:
- Narración oral
- Practicar el pasado
- Tiempo libre y aficiones
Instrucciones del ejercicio
Preparación
Dependiendo del número de alumnos, se asignan los roles:
- 4 o 6 sosopechosos (nota: deben ser pares)
- 2 jueces
- 2 investigadores (interpretarán los papeles de poli bueno-poli malo)
Objectivo
Los sospechsos no quieren que los declaren culpables, así que deben hacer declaraciones lo más parecidas posible.
Los investigadores deben hacer preguntas complicadas y precisas a los sospechosos para que caigan y poder condenarlos.
Los jueces no ganan, son neutrales, y determinan so los sospechosos ofrecen una coartada suficientemente parecida para no declararlos culpables.
Reglas
Introducción: El profesor le cuenta a la clase el deelito que se ha cometido durante la noche. Por ejemplo, se les puede estar acusando de robar los exámenes, atracar un banco o robar una obra de arte famosa (Hay periódicos falsos más abajo para darle realismo).
Los sospechosos se declaran inocentes, y durante 30 minutos, los sospechosos inventan una coartada en común por parejas. Se inventan una historia, con tantos detalles como puedan (lo que hicieron la noche anterior, cuándo llegaron y cuándo se fueron, describir el lugar en ese momento, cuánto costaba la actividad, quién estaba con ellos, etc.).
Mientras tanto, los investigadores deben acordar qué preguntas harán para atraparlos. ¡Pero deben guardar relación con el lugar y los hechos!
Los jueces preparan una tabla para escribir las declaraciones, que después usarán para declarar culpables a los acusados menos convincentes si su coartada no es sólida.
Cuando se acabe el tiempo, una de las parejas de sospechosos tiene que salir de la clase. Mientras tanto los investigadores interrogan a la otra pareja de sospechosos y toman notas. Cuando hayan hecho todas las preguntas, los sospechosos que salieron vuelven a entrar y se les hace el mismo interrogatorio. Después se comparan las respuestas.
Así hasta que se hayan interrogado todas las parejas de sospechosos por turnos.
Durante el interrogatorio, los sospechosos no pueden comunicarse entre ellos.
Los jueces toman notas y, al final, deciden si las versiones de los eventos ofrecidas por cada sospechoso son suficientemente parecidas como para no declararlos cupables.
Final del juego: Los jueces determinan quién es culpable, quienes hayan dado una versión de los hechos más diferente. ¡Los que no sean condenados serán los ganadores del juego!
Consejo para el profesor: Para darle más realismo y que sea más divertido, se pueden crear periódicos personalizados con elementos de tu país o ciudad.
